Viime päiviä

Odottamani syksy alkaa pikkuhiljaa hiipiä luokseni.

Ja pian minä hiivin kauan odottamaani Turkuun, tuttuun kainaloon,

ja vihdoin kaikkien hoidettavien asioiden äärelle.

Viikonloppu oli täynnä rapuja,ensimmäisen tuotantokauden Frendejä, luontoretkiä, pitkiä keskusteluja, ruokaa, yhdessäoloa, pitkiä aamuja ja Rovaniemen nähtävyyksiä. Maanantaina vein lopulta yhden tärkeän rautatieasemalle, ja sitten haettiin kaksi tärkeää lentokentältä.

Toisaalta nyt on myös turhauttavat ajat menossa, päivästä toiseen tappelen

työhakemuksien, 

Työkkärin, 

MOLin,

puhelinnumeroviidakoiden,

kouluhakujen

ja tulevaisuuden suunnitelmien kanssa.

Mutta ajatus syksystä tuntuu kivalta ja auttaa jaksamaan.