26.9.2012

WHAT'S NEW ?


No ensinnäkin, meidän seinälle muutti maailma. Ja se heti jo alkoikin herätellä suuria suunnitelmia lähitulevaisuudelle. Vielä puuttuu nappulat joilla voidaan merkitä meidän hitaasti kasvavaa maailmanvalloitusta. Toistaiseksi valloitettu tosin vasta Ruotsi, Viro ja Islanti..


Sitten toiseksi tällainen juttu,

että meidän ulko-ovi vaihtoi väriä. Tai siis me vaihdettiin sille. Miten söpö ja alakerran sini-puna-valko-sisustukseen sopiva siitä tulikaan!

Noin muuten tännepäin maailmaa kuuluu kiireistä syksyn aloitusta.
Viikko sitten valmistuin koulusta mun ensimmäiseen ammattiin (!), ja tähän saavutukseen vaadittiin ahkeraa ja välillä aika tuskaista näyttötyö-portfolion kokoamista. Onneksi työharjoittelun tuloksena mun työnäytepaketti oli aika kasassa jo, jäljellä oli siis viimeisten töiden tekeminen ja iso kirjoitusurakka. Lopulta portfolio oli kasassa ja sain raahata sen bussilla (kuka keksii ottaa A2-kokoisen kansion töilleen?) koululle näyttöhaastatteluun. sieltä ulos kävellessä hymy oli herkässä, kun näyttö oli kerralla läpi ja vielä suurten kiitosten kanssa. Tuli olo että kerrankin onnistun jossain!

Nyt se olo on tosin jo hiipunut..mitä sitten pitää tehdä kun on valmistunut, ja kuinka monta miljoonaa työhakemusta voi töihin pääseminen oikein vaatia? Jos jollain on infoa tästä niin kuuntelen mielellään.

Noh, freelancerkeikkaa onneksi on kertynyt siinä määrin että on ollut pakko alkaa ihan tosissaan selvitellä sellaisia asioita kuin laskutus, hinnoittelu, sivutuloverokortti ja alv graafisella alalla. jos jollain on tähänkin infoa niin kuuntelen jälleen.

Näin siis kuluu mun syksy, lisäyksenä aina parit balettitreenit per viikko.
Ja viikonloppuna sujahdetaan Ouluun rapujen ja ystävien ääreen.



30.8.2012

nooraanniina



Vihdoin yksi ikuisuusprojekti on taas hoidettu, kun sain tämän kuvasivun päivitettyä. En pidä kuvat.fi:n ulkoasusta enää erityisemmin ja se on ihan täynnä mainoksia, mutta tällä hetkellä mun käyntikortti vielä vie sinne joten päätin päivittää sen ajan tasalle.
Nyt se on kasassa, ja voin alkaa keskittymään kauan suunnittelemaani omaan kunnon sivustoon.
Saa nähdä mitä siitä syntyy !

Mutta toistaiseksi, uusitulle kuvasivustolle pääsee aikalailla suoraan TÄSTÄ

kuullaan taas pian, nyt on riennettävä treeneihin!

24.8.2012

Vuosien kunniaksi





Viime viikonloppuna järjestin pienen yllärin. Eräs tässä kodissa asuva merimies täytti jo kesällä tärkeitä vuosia, ja silloin synttärit vierähtivät Islannissa kauniissa saarimaisemissa ja illan kala-/viini-/pizza-aterian ääressä.
Nyt löytyi vihdoin aikaa ja tilaisuus järjestää jotain lisää (toki matka Islantiin nyt on jo jotain..kuten se minullekin oli kuulemma nimpparimatka). Ja voikohan näistä kuvista jo arvata....että ylläri oli sushia! Ihan minun omaa kädenjälkeä. Jännitin aika kovasti mitä tästä kaikesta tulee, mutta hyvinhän se meni.jes.
Ja ilme oli aika yllättynyt kun merimies saapui kotiin.
Lahja oli kirja jonka hiukan odotinkin innostavan myös saajaansa. Ihan huippu kirja, suosittelen lämpimästi - melkeimpä kuumasti !
Ja lahjapaketti, voilá.

22.8.2012

On the road


Toiseksi viimeinen työviikko on jo pyörähtänyt käyntiin! Huh miten aika meneekään nopeasti. Työt on olleet (suurimmaksi osaksi) niin hauskoja että ne vie mennessään!

Pohdiskelin tässä, että mun täytynee ryhdistäytyä ja alkaa kaivamaan myös lisää graafista asiaa tänne blogin puolelle. Sitähän mun elämä taitaa tällä hetkellä olla paljon enemmän kuin valokuvausta.

Tässäpä siis aloituksena Performanssi on the Road-tapahtuman juliste ylhäällä ja alhaalla kollaasina flyerin molemmat puolet, bussin kylkeen tuleva tarra ja Facebookin profiilikuvana toimiva logo.
Ei siis muuta kuin kaikki ilmoittautumaan mukaan Performanssibussin kyytiin, hop !


20.8.2012

High hiking

 








Elämäni ensimmäinen oikea vaellus suoritettiin aika uskomattomissa maisemissa. Meillä oli oikeastaan reissun pääohjelmana 5pv vaellus vuorille, etelästä kohti maan sisäosia kahden jäätikön välistä. Näiden viiden päivän aikana päästiin näkemään mm. mahtavia vesiputouksia, vuoristoja, laajoja tasankoja ja myös se tulivuori joka purkautui pari vuotta sitten! Reitti kulki itseasiassa suoraan sen juurelta, ja sen kyljestä pystyi käsin tuntemaan miten vuori hohkasi edelleen lämpöä. Myös laavan alle jäänyt vaelluspolku oli melko vasta tehty uusiksi, nyt vain laavan päälle. Melko jännä ensimmäisen päivän iltareitti siis :)
Toki matkalla tuli vastaan myös niitä kuumia lähteitä. Reitin päätteeksi päästiin vielä pulahtamaankin yhteen lähteeseen viimeisessä leiripaikassa. Jos siellä sai nauttia kuumasta vedestä, niin kylmää vettä myös oli tarjolla matkan varrella.. Kun kulkee kahden jäätikön välistä, on melko loogista että matkalla on myös jokia, ja aika @+"&##:n kylmiä sellaisia suoraan jäätiköltä. Osan joista pääsi ylittämään kiviä pitkin, muutamaan oli rakennettu silta, mutta yhteensä viisi jokea vaati läpi kahlaamisen. Ei muuta siis kun lahkeet ylös, varvassandaalit jalkaan, rinkan remmit irti (että kaatuessa sen saa nopeasti pois selästä), kädestä tai sauvasta kiinni ja sukellus jäätävään ja kovaan virtaan.
Säätkin tarjosi meille oikein mukavan kirjon Islannin vaihtoehdoista, oli aurinkoa ja jopa vähän lämpöä, mutta myös kunnon rankkasateita ja älytöntä tuulta.
Yöpyminen tapahtui mukaan pakatussa teltassa. Noin päivän kävelymatkojen välein reitillä oli retkeilymajoja ja niiden lähiympäristössä telttapaikkoja. Itse majat olivat melkein poikkeuksetta aina täynnä, ja sitäpaitsi ihan sairaan kalliita, eli teltta oli lopulta meidän jokaöinen majoitus. Täytyy sanoa että sen pystytykseen harjaantui aika äkkiä kun sitä kiskottiin pystyyn säässä kuin säässä, ja yllättävän äkkiä sinne myös kotiutui. Viimeiset kolme yötä Reykjavikissa hostellissa oli ihan outoja 12 telttayön jälkeen..haha.
Koko reissu oli jotain niiiiiin uskomatonta ja unohtumatonta etten olisi koskaan osannut odottaa mitään tällaista. Tarinoita ja sattumuksia matkan varrelta riittäisi vaikka kuinka, mutta tämä alkaa olla jo niin pitkä romaani että hillitsen itseni.
Suosittelen tätä vaellusreittiä kyllä IHAN ÄLYTTÖMÄN LÄMPIMÄSTI, ja vaikka tuo reitti olikin aika hullu korkeusvaihteluiltaan (0-1000m), pituudeltaan (85km) ja vaarallisuudeltaan (aika hulluja läheltä-piti-tilanteita) niin voin nyt olla elävä esimerkki siitä että jopa ensikertalainen siitä kuitenkin selviää! jee!

Noniiiin, jokohan tämä alkaisi olla viimeinen Islanti-postaus...
Luulen että tuskin on, mutta jospa tämän postauksen jälkeen kuitenkin hetkeksi kääntäisin katseeni muihin asioihin. Vaihtelu on ihan hyväksi, yes?

14.8.2012

The animal kingdom





Teema seuraavalle Islannin-kuvalastille? No eläimet! Jee!
Näitäkin siellä meidän ihanassa lomakohdemaassa riitti. Ihmisiähän Islannissa ei ihan ruuhkaksi asti olekkaan, mukava siis että eläimiä sentään.
...No ensimmäisen kuvan eläin ei ollut ihan hirveän elävä, mutta eikös ole aika hieno kuitenkin? Kaikenlaista voi tulla vastaan kun lähtee vaellukselle erämaahan.

Islanninhevosia oli luonnollisesti ihan tosi paljon joka paikassa. Ratsastamassa ei käyty kertaakaan, mutta päästiin sentään silittelemään näitä paria yksilöä Heymaeyn saarella. ne oli aika söppäniä :)

Lampaita oli kyllä ylivoimaisesti eniten! Niitä oli kaikki niityt täynnä, oli lähellä sitten ihmisasutusta tai ei.

Ja viimeisimpänä suuri turistienhoukutinlintu, lunni. Näitä pääsi ohjatusti bongailemaan _ihan_
joka paikassa. Tosin me kyllä löydettiin nämä ihan itsekin, siellä niitä napotti kallion reunoilla. Näitä tarjottiin ruuaksikin jossain, vaikka juuri oltiin luettu oppaasta että tämä on rauhoitettu laji kun näitä on syöty niin paljon..hmm.

ps. valaita ei kyllä nyt nähty.. jäi eläintarhakokemus vähän vajaaksi. Eli: ensi kerralla on suuntana myös Whale watching!

11.8.2012

Isolated yet cutting edge




Seuraava pala Islantia.
Meidän reissu alkoi Islannin eteläpuolella sijaitsevan Vestmannaeyjar-saariryhmän isoimmalta ja ainoalta asutetulta saarelta, Heimaeysta. 3 päivää mukavaa löhöilyä, mutta toisaalta myös pientä aloittelua ja lämmittelyä edessä olevaan 5 päivän vaellukseen; käytiin kiipeilemässä saarella olevien kukkuloiden huipuille ja myös toiselle saaren kahdesta tulivuoresta.Viimeisenä päivänä käytiin vielä kävelemässä saaren eteläkärkeen, sitten olikin saari aikalailla nähty. Noin muuten meidän aika kului mukavasti isoja suklaakuorrutepehmisjäätelöitä syöden ja telttakeppejä suoristellen (kun 20m/s tuuli niitä vähän taivutteli).

7.8.2012

Crazy in colors




Islanti oli ihan täydellinen maa myös väriensä puolesta..koska niitä oli niin paljon !
Rakastan värejä, ja ne on yllättävän tärkeässä osassa mun valokuvaamisessa. Vaikka kuvaamisen tarkoitus olisi keskittyä ihan vain maisemaan tai esimerkiksi johonkin tapahtumaan, niin yllättävän paljon keskitynkin jonkun vääränvärisiin vaatteisiin tai luonnon hyviin väriyhdistelmiin. Islannissa värien etsiminen ja niihin keskittyminen oli kivaa. Jo luonnon omat värit olivat ihan uskomattomia, ja sen lisäksi ihmisetkin osasi talojensa väreillä, seinämaalauksilla ja muulla tuoda lisää väriä elämään. I like.




Nyt on aika lähteä uniin taas. yllättävän paljon vie energiaa tämä töissä käyminen, eli toisin sanoen 8h koneen ääressä istumista..

3.8.2012

Hyvin harvoin onni on täydellistä


Islanti oli ihan kaikkea sitä mitä odotinkin; täydellinen irtiotto, pakopaikka, raskas reissu, täydellisiä maisemia, tärkeintä seuraa, ajatuksia, uusia kokemuksia.
Tästä kaikesta kerron vielä paljon lisää.

11.7.2012

Ajatusten välissä

Hiljaisuus painaa. Haaveideni koulu ei päästänyt minua sisään ja tulevaisuus on auki jälleen. Onneksi viime päivinä elämä on vienyt niin että muun on voinut hetkeksi unohtaa.
Nyt kutsuu Islanti kahdeksi viikoksi, pieni eristäytyminen ja uudet maisemat tekevät hyvää. Siellä ainakin on tilaa hengittää.

21.6.2012

Vapaus

Keskikesä,
huomenna juhannus ja juhlintaa etelässä,
ja siitä alkaakin sitten viikon (tai alle tai yli tai miten vaan) pyöräretki jonnekin.
Voi kuinka kivaa; loma, ja mitä vain voi tapahtua.



18.6.2012

Hetkiä

...kun miettii vain elämää.


11.6.2012

Da PEOPLE




"Ihmisiähän me kaikki ollaan,
toisilla meistä vain on tutumman kuuloinen nimi."

Pääsykokeiden tehtävä nro.5, Ihmisiä.

9.6.2012

The art of getting by


Nyt ovat jälleen pääsykokeet takana. vuoden tsemppaus ja viikon täysi rutistus.
Puolivälissä viikkoa hakijanumeroni löytyi viimeisen 22:n listalta, ja hetken sisälläni kupli pelkkä onni.
sitten olikin jo aika jatkaa työskentelyä uuden kuvan ja kirjoitustehtävän parissa yön yli.
Ensimmäistä kertaa olen ylpeä pääsykoetuotoksistani, voin sanoa että tein kaikkeni.
ja silti,
silti mielessäni pyörii vain, että olenko vieläkään tarpeeksi niille?

Kuva pääsykokeiden tehtävästä Paratiisi, osa 1/7.

6.6.2012

Turun Sanomat

Pari vuotta sitten pääsin ensimmäisen kerran kunnolla kokemaan millaista on olla lehtikuvaaja, kun pääsin työharjoitteluun Lapin Kansa-sanomalehteen. Olin hommissa 5vk, ja täytyy sanoa että jo siinä ajassa ehdin tykästyä hommaan aika paljon. toki työ on hektistä, mukaan pääseminen vei aikaa ja välillä tuli jänniä tilanteita, huonoja päiviä ja 'pakko saada hyvä kuva'-stressiä, mutta sen kaiken sitten ihan kevyesti korvasi se onnentunne kun näki oman onnistuneen kuvan lehden sivulla, kerran jopa etusivulla.
Muutama viikko sitten pääsin pitkästä aikaa lehtikuvauksen makuun, kun työharjoittelussa pyydettiin mua ottamaan pari henkilökuvaa taidetoimikunnan monikulttuurisuusleiriin liittyvään juttuun. Kuvaaminen jännitti jälleen, mutta hymy oli aika leveä kun kuva sitten viimein seisoi Turun Sanomien sivulla, ja vielä juuri mun syntymäpäivänä.Vaikka kuva ei sinänsä ollut mitenkään erikoisen iso tai erikoinen, niin lehtikuvaus tuo aika hassun tunteiden kirjon esiin.



3.6.2012

Viherpeukalo

Tässä ovat tämän kevään kolme pientä ylpeyttäni: minttu, persilja ja tomaatti. Olen aina ajatellut, että näissä hommissa mulla on se viherpeukalo ihan keskellä kämmentä, sen verran monta kasvia on kuollut mun käsiin. nyt päätin vihdoin poistaa tämän luulon, otin mun kolme muumimukia hyötykäyttöön ja istutin äidin ohjeiden mukaan helpoimmasta päästä olevia kasveja kasvamaan.
no tuo tomaatti on vähän poikkeus.. mutta siihen liittyykin erityinen tarina, jonka tiivistän nyt niin että löysin vajaan pussin tomaatin siemeniä vuodelta -98 meidän vaarin jäljiltä, ja ajattelin antaa niille vielä mahdollisuuden. Siellä ne nyt sitten kasvavat tyytyväisenä muiden kanssa.
Pieniähän kaikki vielä ovat, mutta aion jatkaa ahkeraa kastelua ja niille juttelua.




ps. viikonloppu hujahti Tampereella rakkaan ystävän seurassa vesisateessa Ylex Popissa, hauskoilla ysäri-ylex jatkoilla ja taas vesisateessa Oopperan baletin kesäkiertuenäytöksessä. onnentunteita ja elämää täynnä siis koko viikonloppu.
Nyt sukella tällaiseen seuraan ja yritän rauhoittaa mahassa kuplivaa jännitystä.






31.5.2012

22

Tänään täyttyi taas yksi vuosi mun mittarissa, nyt niitä olisi purkissa jo 22. Tuntuu että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän ehtii tässä syntymäpäivän aikana pohtia kaikenlaista omaan elämään ja muihin ihmisiin liittyvää, paljon enemmän kuin ennen tai normaaleina päivinä!


Päiviin kuuluu nyt niin paljon hyvää, että välillä pakahdun. mun ihanin sisko oli täällä mun vieraana ja mm. mallina ja kaikki käytetty aika oli juuri sitä laatuaikaa, synttärit oli täynnä onnitteluja, ruokaa, kortteja ja pieniä yllätyksiä.
Minua lahjottiin muutamalla niin ajatusten täyteisellä lahjalla, että hymy ei  lähde naamalta millään.
Mutta tästä kaikesta lisää myöhemmin, nyt lähden peiton alle ja matkalle uniin pohtimaan lisää tätä elämää.

Nauttikaa hyvistä hetkistä kun niitä ilmestyy eteen !

ps. kuvituksena toimii kuva jonka ystäväni Aino on ottanut tasan vuosi sitten, kun juuri olin purkittanut 21.elinvuoteni.

24.5.2012

Päätin palata

Koko kevään olen miettinyt ja pyöritellyt mitä elämältäni haluan, vääntänyt koulutehtäviä, työkeikkoja ja ennakkotehtäviä johon viime kevät nosti isot paineet. Turussa asuminen on harmittanut, ja erityisesti se yksinäisyys mikä täältä on löytynyt kun ystävät ovat muualla ja kukaan ei halua tulla tänne.
Onneksi se kaikkein tärkein on asunut täällä rinnallani ja pitänyt hengissä, vaikka nyt onkin merillä taas.
Mutta nyt sitten, tilanne on kääntynyt ja onkin takaisin maksun aika. Yhtäkkiä koko kevään harmit ovat poissa ja kaikki hyvä tulee korkojen kanssa takaisin. Turku on muuttunut kauniiksi kesäkaupungiksi ja säät ovat hellineet. Vaikka edelleen olen yksin täällä niin nyt se ei enää haittaa, alan oppia hyödyntämään sen. Hyviä uutisia satelee, ja mikä parasta, saan rakkaan siskoni tänne kylään pian ! Ja mitä muihin ystäviin tulee, hekin taitavat ajautua tänne kesän mukana ;) Ja jotta varmasti näen heitä, vie oma tieni sekä Helsinkiin että Tampereelle heidän luokseen.
olen niiiiiiiiiin onnellinen :)
Ja koska katsojaluvut olivat pompanneet aika reippaasti, ja erityisesti hakusanalla 'ennakkotehtävät 2012', niin pitäisikö tähän loppuun nyt sitten kertoa jotain niistäkin.
Kahteen kouluun tiivistin hakuni tänä vuonna, koska suunta on aika selvillä jo. Molemmista ennakkotehtävistä sain aikaan ison stressin ja molemmat kirjeet avasin lopulta kädet kirjaimellisesti täristen.
Ja niin vain kävi että molemmat koulut kutsuivat pääsykokeisiin.
En vieläkään ihan käsitä miten näin kävi, mutta olo on aika kevyen onnellinen.
Motivaatio ja into on palannut, ja tänä vuonna olen päättänyt mennä sisään asti.


(Kuva Turun ennakkotehtävistä, aiheena Kasvokirja)

27.4.2012

Raiteille



Tänään on aika kiivetä yöjunaan kohti Rovaniemeä jälleen !
Viime visiitti kotikulmille meni hautajaisten ja häiden merkeissä,
nyt olisi ohjelmassa mökin remontointia Tervolassa.
Ja vappu.
On mukavaa lähteä tien (raiteiden!) päälle jälleen, liikkeellä on kiva olla.
Sitten palaan kesäiseen Turkuun.

Mutta hei nyt siis siihen asti.

(kuva on viime kevään kodistani, Otaniemestä.nyt on matka taas yhteen kotiin, pohjoiseen.
Näitä riittää.)

25.4.2012

Pari KoKoa

Ihan nopeasti vielä huudahdan, olisi nimittäin vähän lisää tavaraa myynnissä:
nämä söpöliinit tässä : )
Hakekaa siis ihmeessä pois !

Seuraavaksi siirryn kyllä jo muihin aiheisiin.. tästä alkaa muuten tulla aika outo kirppariblogi : D
Mutta toivottavasti tästä on iloakin,
ja jollekin nämä olisivat onnekkaita löytöjä.


24.4.2012

More party !









Ja näin tupsahti taas lisää hääkuvia :)

Kun ensimmäinen osuus oli kirkkoseremoniasta, niin tämä toinen kertoo nyt sitten vähän tunnelmia juhlapaikalta.
meno oli rauhallista, ruoka oli hyvää ja muksuja riitti ympäriinsä.
Vaikka kuvauspäivä oli pitkä ja raskas,
olin tyytyväinen että pääsin taas vähän harjoittelemaan keikkakuvausta,
se tekee ihan hyvää.
ne ihmiset ja tapahtumat ja kaiken oleellisen poimiminen.

Nyt singahdan unten maille,
niin jaksan skarpata vielä pari viimeistä päivää kevään ennakko-urakasta.
samalla olen iloinen tänään painoon lähteneestä ensimmäisestä oikeasta taittotyöstäni (käsiohjelma New Performance Turku-tapahtumaan ),
pian alkavasta työharjoittelusta
ja lähestyvistä Rovaniemen visiitistä ja Helsingin 'luokkaretkestä'.

Jei : )