Marityttö

Miten elämä viekään mukanaan.
Näinhän siinä kävi että tieni vei töihin Marimekolle, ja olen niiiiin onnellinen.
Halusin tätä työtä pitkään ja hartaasti ja tein kovasti töitä sen eteen, kasasin hakemuksia, lähettelin meilejä, juoksin haastatteluissa ympäriinsä ja valmistauduin vastaamaan kysymykseen kuin kysymykseen.
Nyt paikka on minun ja olen valmis tekemään kaikkeni jotta minusta tulee täydellinen Marimekko-myyjä. Edessä on paljon reissaamista Turun ja Helsingin välillä sekä paljon majoittumista rakkaiden ystävien nurkissa. Paljon juna-ja bussimatkoja,
sekä tällä hetkellä kolmen eri työn yhteensovittamista.
Mutta onneksi Helsingin päässä on aina vastassa tuttuja ja tärkeitä naamoja, ja Turussa taas yksi lämmin syli.

Tarinoita

Viime päiviin on sisältynyt muun muassa ystävän kanssa tehty retki Kakolan vankilan alueelle.
Viinimukit matkaan ja tutkimaan!

Eräänä iltana Olavi lauloi kauniita ajatuksia ja hyvää mieltä minulle, ystävälleni, merimiehelleni sekä muutamille muille. Laulettiin käsi kädessä, tanssittiin ja naurettiin hölmöille jutuille.

Mutta juuri nyt on parasta olla Helsingissä, syödä jogurttijäätelöä, nauttia kampaamon päähieronnasta ja auringosta, katsoa pätkä Karri Koiran keikkaa, nauttia mummon ja ukin seurasta ja käydä uniin oman siskon viereen siskonpetiin (mihinkäs muuallekkaan?).

Parin päivän päästä on luvassa suuria muutoksen tuulia, mutta siihen asti mulla on loma, ihanaa ohjelmaa ja ihania ihmisiä.

Keltainen laiva

Iloinen kirpputorilöytäjä tervehtii.
Eilen kävimme ystäväni kanssa (vapaapäivä jeejee!) kirpputorilla ja tehtiin löytöjä.
Lisäksi ostettiin kesän ensimmäiset jäätelöt.
Heräsin tehokkaasti aamulla jo klo5 ja lähdin koulutukseen työpaikalle. Sen jälkeen siivosin tehokkaasti kotia, tiskasin (tai siis tiskikone..) ja tein ruokaa. Illalla tehokkaasti poljin vielä kirpputoriretken jälkeen tulostamaan asioita ja sen jälkeen suuntasin pyöräkorjaamoon vain toteamaan että pyörälleni ei voi tehdä mitään halvalla..
Eilen oli siis tehokas päivä.

Näin hienoimman kotelon löysin silmälaseilleni!

 

Ja näin ihanan lisän kotipuutarhaani löysin myös, rönsyliljan!

Nyt jään tänne odottelemaan googlen lupaamia valkoisia kukkia kasviini.

Näin minä vihellän matkallani

Mistä  aloittaisin?

Siitä miten outoa ja uutta minulle on että Helsinkiin voi tehdä päiväreissuja (!!) kun asuu näin etelässä, ja niitä olenkin jo tehnyt kaksin kappalein työhaastattelujen perässä (jokohan voisi tärpätä?).

Siitä miten ihanaa on lähteä ystävän kanssa Ikeaan syömään ettei tarvitse olla yksin. Ja miten Ikean kurkku-kasvi maksaa vain 3euroa!

Siitä miten olen aloittanut pienen puutarhaoperaationi ja päättänyt pitää kaiken hengissä!

Siitä miten uusi työ vie voimia ja jännittää vielä vähän, mutta toisaalta sisältää paljon mukavia tyyppejä ja antaa hyvää ja kasvattavaa myynti-/kassaneitikokemusta.

Siitä miten yhtäkkiä minulle satelee freelancer-työtarjouksia ja miten käytänkin niihin sitten kaiken edellisen kohdan työstä jäävän vapaa-ajan.

Siitä miten myös työhaastattelukutsuja satelee harvinaisen paljon, ja miten yritän hahmottaa itseni parhaat puolet ja miten kerron ne lyhyesti ja ytimekkäästi ja houkuttelevasti ja vastailen kysymyksiin kuten "Mihin tämä maailma on menossa?" ja "kuvaa itseäsi kahdella substantiivilla?".

Siitä miten meillä on uusi wc-kaappi ja miten hieno siitä tulikaan, vaikka seinään kiinnittäminen oli aikamoinen haaste ja vaikka wc on edelleen kokonaisuutena vähän surullinen.

Siitä miten kaikki ennakkotehtävät ovat paketissa ja nyt ei auta kuin odottaa! En kestä!

Siitä miten rakas ystäväni kävi täällä vierailulla ja sen jäljiltä meillä on maailman hienoimmat seinät. Ja pian saan saman ystävän tänne takaisin maalaamaan.

Siitä miten vietimme yhden viikonlopun hankivaelluksen parissa ja ulkona laavussa yöpyen.

Siitä miten kuvasimme ihanan ystäväni kanssa tyylikkään luudallalentämisvideon.

Tai siitä miten kahden viikon päästä koittaa pieni hengähdystauko ja laatuaikaa siskojen kesken.

Tai sitten siitä että mulla tosiaan on vihdoin töitä ja varaa elää!!

Taidan kertoa kaikesta tästä!

Ja siitä että vihdoin alkaa kevät ja pian kesä.

ps. välillä stressi ja maailma painaa harteilla, mutta onneksi on Bassoradio

Elämä ei ole vakavaa.

"--Vain me aikuiset ihmiset olemme vakavia, ja kuvittelemme kurttuotsamme takaa, että kaikki muukin on. Mitä ajanhukkaa."
(teksti täältä)

Tämäpä sattui sopivasti. Näinhän se juuri menee. Ja hyvän mielen sunnuntai jatkuu.

Viime päivinä on tullut vastaan paljon hetkiä jolloin olen vain pysähtynyt hymyilemään.

Mun elämä alkaa vihdoin järjestyä ja kevätkin tulee!

On maalauskursseja ja inspiraatiota,

                                          hesarinlukupiiriä ja päiväunia,

                                                                 köyhiä juttuja ja mökkihöperyyttä,

                                                                              paljon työntekoa ja vihdoin myös tuloksia siitä,

                                                                                                        ennakkotehtäviä ja innostusta,

                              onnen ja hien täyteisiä balettitreenejä,

                                           IKEA-retkiä ja IKEA-ruokaa ihanan ystävän kanssa,

                                                                                  miljoonia lippulappusia ja muistettavaa,

                                                                                                      kylpyläloma Tampereelle,

                                                                               kyläilijöiden täyteisiä viikonloppuja,

                                                                    keskusteluja,

                                                                              harvinaisen paljon leffateatteria ja karkkia,

                                                                                                           lumimyrskyjä 

                                                                                                                         ja aurinkoisia kevätpäiviä.

 

 

Ja koska myös uusi työpaikka kutsui minua vihdoin (!!!!) niin nämä olivat luonnollinen seuraus siitä:

 

Ps. alakerrassa valmistuu juuri mun merimiehen leipoma pannari, what a day!